POLIITTISEN KORREKTIUDEN KUKKASIA- KIRJOITUKSIA SANANVAPAUDESTA

KIRJASTA:

Poliittisen korrektiuden kukkasia- kirjoituksia sananvapaudesta esittelee joitakin ilmaisuvapauden loukkauksia ja kuvaa niiden kautta tarkemmin ”poliittisen korrektiuden” monenlaisia vaikutuksia yhteiskunnallisella tasolla. Useimmat kirjan esimerkit ovat Saksasta ja Britanniasta mutta osataan sitä muuallakin. Kirja kertoo tarkemmin, että keitä halutaan erityisesti suojella ja minkä takia.

KIRJOITTAJASTA:

Mika Sankari on 33- vuotias yhteiskuntakriitikko Hartolasta. Hän on kiinnostunut erityisesti väestötieteeseen ja sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä. Mika on opiskellut mm. aluetiedettä Vaasan yliopistossa ja saksan kieltä ja kulttuuria Münchenin Ludwig-Maximilians-Universitätissä. Aika kuluu kirjoittamisen lisäksi keikkatöiden, lukemisen, tenniksen ja uinnin merkeissä.

KIRJAA SAATAVILLA HINTAAN 10 €/KPL


TILAUKSET mika.sankari at gmail.com tai 0405640750

UUTUUS NRO 1: KÄÄNNÖSPALVELU PÄIVYSTYSPERIAATTEELLA

Toiminta-ajatus: Ota yhteyttä minuun ja toimita tekstisi, niin saat sen takaisin suomennettuna jopa samana päivänä! Käännettävät kielet ovat saksa, englanti ja ruotsi. Veloitus 30 euroa/ sivu, 1 snt/suomenkielinen sana tai erikseen sovittava korvaus toimeksiannon perusteella. Erikoisalojani ovat yhteiskunnallinen , urheiluun ja ravintolatoimintaan liittyvä sekä kaupallinen sanasto.


UUTUUS NRO 2: KÄÄNNÖSPALVELU KESTOTILAUS-PERIAATTEELLA


Toiminta-ajatus: Haluaisitko syventää jonkin tietyn alan osaamistasi ja tiedät siihen liittyvän nettisivuston julkaisevan aiheesta uutisia? Ja kaipaisit jonkun kääntämään ne selvälle suomenkielelle? Esimerkkinä voidaan ajatella erilaisia ajankohtaisjulkaisuja saksalaisilla sivustoilla. Hinnoittelu menisi esimerkiksi seuraavasti: 5 euroa/uutinen tai kuukausitilaus(sis. 4 juttua) 15 euroa. Lisähintä 3 euroa uutista kohti.Tai sopimuksen mukaan.

Friday, September 3, 2010

Eräs (sensuroitu) näkökulma maahanmuuttopolitiikkaan

Uuden Suomen sivuilla blogiaan kirjoittava Lasse Laaksonen kirjoitti eilen näin:
"Nepal,mamubisnes,ulkoministeriö&Halonen
Suomi oli 1960-luvulla japanilaisten autojen salainen testauspaikka. Nepal  oli 1980-2000 suomalaisen teletekniikan testauspaikka niin, että Kathmanduun upotettiin jo vuosina 1992-97 uskomaton määrä huippulaatuista valokuitukaapelia, puhelimet toimivat paremmin kuin Intiassa. Pelkällä projektin laskuvirheelläkin eli kontingenssilla voitiin rakentaa Elisan kokoisen Nepal  Telecomin asiakas- ja myyntijärjestelmät sekä vielä kehittää IT-arkkitehtuuri koko firmalle. Kuten kunnon kehitysapuprojektiin kuuluu, sen saamiseksi oli suomalaisten pakko lahjoittaa luksusjeeppejä (5 litran V8) silmäätekeville. Suomi oli kuitenkin niin ovela, että halusi ensin käyttää jeepit projekteissa.

Samaan aikaan alkoi nepalilaisten vähittäinen maahanmuutto Suomeen eri syistä. Vuoden 2000 tienoilla minulle kertoi kolme nepalilaista, että viisumeita Suomeen saa parhaiten siten, että yksinkertaisesti maksaa niistä suuruusluokkaa 200.000 rupiaa eli 2.000 markkaa (pilkkuvirhe korjattu). Sittemmin nepalilaiset kertoivat, että näitä viisumeita on ostettu silkalla rahalla aina miljoonalla rupialla eli 10.000 markalla (pilkkuvirhe korjattu). Asia oli minulle ongelmallinen siksi, että parhaan eksoperttini vaimo ei saanut viisumia moneen kuukauteen. Hänen paperinsa hukattiin ja faksit eivät menneet perille, vaikka oli onnistumiskuittaus. Suurlähetystö antoi minulle myös loogisesti kelvottomat, jopa laittomat ohjeet, joita ei voinut noudattaa.

Minulle kerrottiin että 100.000 rupialla asia hoituu heti. Kielsin maksamasta.

Niinpä ainoa tapa saada dokumentit Kathmanduun oli turvautua sisäministeriön (parjatun maahanmuuttoviraaston) kuriiripostiin eli ohittaa ulkoministeriö. Eivät voinut enää väittää, että dokumentit eivät löydä perille.

Kun tapahtumia oli tiedossani jo kymmeniä eli muutaman suomalaisen omakotitalon hinnan verran, katsoin velvollisuudekseni raportoida siitä -nimiä myöten-  ulkoministeriön tarkastukseen. Nepalilaiset kertoivat myös, että viisumin hakijan ei tarvitse edes näyttäytyä Suurlähetystössä, siis viisumin saa laittomalla menettelyllä. He kertoivat myös, että vaaleatukkainen nainen on yhteyshenkilö.

Asia kuului minulle siksi, että Nepalin hallitus oli nimittänyt minut kunniakonsuliksi Suomeen, siis v. 2002.

Tästähän seurasi yllättävästi rangaistus. Jo voittamani projekti sai kyllä jatkaa, mutta pääurakoitsijalle Helsinki Consulting Groupille ilmoitettiin (asiainhoitaja Asko Luukkainen päätti), että LL ei saa jatkaa omalla cv:llään voitetussa projektissa. Ja heti perään Ulkoministeriö ilmoitti Nepalille, ei minulle sanaakaan, että se ei hyväksy minua kunniakonsuliksi. Se tarkoittaa samaa kuin persona non grata - erittäin kovatasoinen diplomaattinen ratkaisu ja epäluottamuksen osoitus.

Muut työni Nepalissa sujuivat hyvin ja vuonna 2007 uudelleen Nepalin hallitus nimitti minut kunniakonsuliksi. Ja taas sama tulos. Epuu. Nyt onnistuin saamaan tiedon vahingossa lörpötelleen henkilön avulla.

Itse olen kärsinyt liiketoimissani ja jo kahdeksan vuoden konsulitulojen menetyksestä miljoonien eurojen vahingot Suomen hallituksen toiminnan vuoksi. Yhteistyö Suomi -Nepal takkuilee, kun suurlähetystö on Tanskassa ja viisumit, notaarin työ ym. jota toimeen kuuluu, on tehtävä kalliisti kansainvälisesti.

UM:n virkamiehet tulivat viestittäneeksi minulle sähköpostilla, että ei voi tehdä mitään, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen on niin päättänyt. Julkisuuslain mukaan tietysti olen pyytänyt päätöksestä tiedot. Mutta Suomen hallitusta ja tasavallan presidenttiä ei laki kiinnosta.

Ja miksi kiinnostaisi? Sen lisäksi, että olen nostanut esiin lahjustoiminnan olen tehnyt toisenkin virheen. Lehtimies Reijo Härkönen on halunnut tulla konsuliksi. Hän edustaakin Nepalin matkaílualaa Suomessa. Ollessani konsulaatin toimistonjohtajana minulla oli ohje olla esittelemättä Härköselle viisumia! Sen takia, että hänellä oli Suomessa ”vieraanaan” nepalilainen pikku poika, jota käytettiin seksipalveluihin homoseksuaalisesti.

Nettitietojen mukaan Reijo Härkönen ja Tarja Halonen olivat yhdessä aikanaan Seta ry:n taistelupari.

Miten Härkösestä saisi konsulin, jos konsuli on Laaksonen.



Suomen suurlähetystön luottolakimies Ram Thapaliya, kongressipuolue, oli esiintynyt jo aikaisemmin monien viisumihakemusten suosittelijana. Thapaliya kielsi niin tapahtuneen, oli vain ollut joku muu samanniminen shakespeare! Aloitin liiketoimintani Nepalissa nimenomaan Thapaliyan avulla jota suurlähetystö suositteli. Sain myös mukavasti um:ltä avustusta, TTT-määrärahaa, toiminnan käynnistykseen. Opin huomaamaan, että Thapaliyan palkkio oli noin 10-100 -kertainen muihin Nepalin juristeihin verrattuna.

Aivan viime vuosina, luultavasti tänäkin vuonna 2010, on mamubisnes toiminut Nepalissa, vaikka suurlähetystö onkin virallisesti suhtautunut erittäin kriittisesti siihen. Tuttavani halutessa opiskella suomea, kysyin neuvoa suurlähetystöstä ja saamani vastaus on käsittämätön ristiriitaisuudessaan: toisaalta julkista konsultointiyritystä maahanmuuttoneuvonnasta kielikoulutuksineen ei saisi missään tapauksessa käyttää, toisaalta juuri suurlähetystön suomalaista henkilökuntaa kuulemma toimi sen konsultteina, kun virka-aika on ohi. Asian tuntevat nepalilaiset ovat ns. pelkääjiä, minkähän takia.



Mamubisnekseen siis sisältyy elementteinä:
-aito auttamisen halu
-rahastus, jossa suomalaisiakin on todennäköisesti mukana
-erikoisia henkilö- ja seksuaalipalveluita ja -suhteita
-vanhojen puolueiden syvä korruptio eli mädännäisyys

-

Ai niin, Nepalista saa Suomeen nyt viisumin 12.000 eurolla. Ei se toki virkailijoillemme mene, vaan se menee jobbarille.

USA:n konsuli kertoi viisi vuotta sitten, että viisumien myynnissä ”kunnostautuvat” eniten USA, Japani ja Suomi. Hintataso oli silloin n. 5.000 dollaria.

Mainitut Asko Luukkainen ja Ram Thapaliya olivat myös vapaa-aikaystäviä. Nepalissa on aika hyvä tarkkailusysteemi."

Tämä kirjoitus siis sensuroitiin Laaksosen sivuilta. Tehkääpä tuosta omat johtopäätöksenne.

1 comment:

Anonymous said...

Tällaiset kunnianloukkaukset pitääkin sensuroida. Ei kaikkia hölmöjen kommentteja voi viedä oikeuteen. Kukahan näitä laaksosia uskoo?