POLIITTISEN KORREKTIUDEN KUKKASIA- KIRJOITUKSIA SANANVAPAUDESTA

KIRJASTA:

Poliittisen korrektiuden kukkasia- kirjoituksia sananvapaudesta esittelee joitakin ilmaisuvapauden loukkauksia ja kuvaa niiden kautta tarkemmin ”poliittisen korrektiuden” monenlaisia vaikutuksia yhteiskunnallisella tasolla. Useimmat kirjan esimerkit ovat Saksasta ja Britanniasta mutta osataan sitä muuallakin. Kirja kertoo tarkemmin, että keitä halutaan erityisesti suojella ja minkä takia.

KIRJOITTAJASTA:

Mika Sankari on 33- vuotias yhteiskuntakriitikko Hartolasta. Hän on kiinnostunut erityisesti väestötieteeseen ja sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä. Mika on opiskellut mm. aluetiedettä Vaasan yliopistossa ja saksan kieltä ja kulttuuria Münchenin Ludwig-Maximilians-Universitätissä. Aika kuluu kirjoittamisen lisäksi keikkatöiden, lukemisen, tenniksen ja uinnin merkeissä.

KIRJAA SAATAVILLA HINTAAN 10 €/KPL


TILAUKSET mika.sankari at gmail.com tai 0405640750

UUTUUS NRO 1: KÄÄNNÖSPALVELU PÄIVYSTYSPERIAATTEELLA

Toiminta-ajatus: Ota yhteyttä minuun ja toimita tekstisi, niin saat sen takaisin suomennettuna jopa samana päivänä! Käännettävät kielet ovat saksa, englanti ja ruotsi. Veloitus 30 euroa/ sivu, 1 snt/suomenkielinen sana tai erikseen sovittava korvaus toimeksiannon perusteella. Erikoisalojani ovat yhteiskunnallinen , urheiluun ja ravintolatoimintaan liittyvä sekä kaupallinen sanasto.


UUTUUS NRO 2: KÄÄNNÖSPALVELU KESTOTILAUS-PERIAATTEELLA


Toiminta-ajatus: Haluaisitko syventää jonkin tietyn alan osaamistasi ja tiedät siihen liittyvän nettisivuston julkaisevan aiheesta uutisia? Ja kaipaisit jonkun kääntämään ne selvälle suomenkielelle? Esimerkkinä voidaan ajatella erilaisia ajankohtaisjulkaisuja saksalaisilla sivustoilla. Hinnoittelu menisi esimerkiksi seuraavasti: 5 euroa/uutinen tai kuukausitilaus(sis. 4 juttua) 15 euroa. Lisähintä 3 euroa uutista kohti.Tai sopimuksen mukaan.

Thursday, January 13, 2011

Pikkukunnan pelastamisohjelma

No niin, kirjoitusta pukkaisi jälleen pitkähkön tauon jälkeen. Lähdetään liikkeelle seuraavan gallupin tulosten avulla:

Helsingin Sanomat siis julkaisi maahanmuuttajavaltaisia kouluja koskevan kyselynsä tulokset keskiviikkona 12.1.2011. Kuten oheisista luvuista käy ilmi, niin jo pitkään tiedossa ollut eriytymiskehitys on hyvässä vauhdissa pääkaupunkiseudulla. Ja tahti tulee vain kiihtymään tulevina vuosina, täysin tulevista (nettomaahan)muuttomääristä riippumatta. Opetustoimi tulee olemaan entistäkin kovemmilla tulevina vuosina.

Tilannetta voisikin helpottaa eräänlaisella taakanjaolla. Nyt en kuitenkaan tarkoita ns. sosiaalista sekoittamista. Ajatusmalli tuntuu olevan tällä erää päällimmäisenä ratkaisuna pääkaupunkiseudun päättäjien työkalupakissa. Eli maahanmuuttajat ripoteltaisiin tasaisesti ympäri kaupunkia, "jotta vältettäisiin muiden länsimaiden tekemät virheet". Tämä on tietenkin jalo tavoite sinänsä mutta epäilen kovin sen toteutumista. Onnistun (toisin kuin yleensä) löytämään tässä eräänlaisen positiivisen puolen nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan liittyen.

Moni on nimittäin huolissaan syrjäseutujen kuihtumisesta kaiken muuttoliikkeen suuntautuessa pääosin eri kasvukeskusten suuntaan. Tulee niidenkin kantokyky joskus vastaan, eikö? Esimerkiksi Helsingin väestörakenteen arvioidaan käytännössä mullistuvan parin tulevan vuosikymmenen aikana niin perusteellisesti, että infra ei välttämättä kestä perässä.

Palataan alkuun ja uutisen sanomaan. Fakta siis on, että jotkut ovat pakotettuja vaihtamaan asuinkuntaansa, jotta kykenisivät varmistamaan lapsilleen mahdollisimman häiriöttömän kouluympäristön ja sitä kautta kenties turvatumman tulevaisuuden. Ei ole tuhoontuomittua, etteikö tämä voisi tapahtua myös ns. monikulttuurisessa kouluympäristössä.

Mutta.

Silti tämä tarjoaa houkuttelevan mahdollisuuden erityyppisille maaseutukunnille, jotka ovat siedettävän välimatkan päässä kaupungeista. Yhtenä esimerkkinä voisin tarjota Hartolan. Tämä synnyinkuntani sijaitsee Päijät-Hämeen pohjoisosassa, melko tarkalleen Lahden ja Jyväskylän puolivälissä. Kuten monet muutkin pienet maalaiskunnat, kärsii se jatkuvasta muuttotappiosta nuorison lähtiessä opintielle muualle ja väestön keski-ikä nousee tämän myötä jatkuvasti.

Puhutaan white-flight-ilmiöstä. Se alkaa yleensä siinä vaiheessa, kun ns. kantaväestön osuus tietyn alueen populaatiosta putoaa jonnekin 80 prosentin tienoille tai jopa sen alle. Muuttoretki voi suuntautua maan rajojen ulkopuolellekin, kuten YLE taannoin uutisoi. Hartola tai mikä muu tahansa kärvistelevä kunta voisikin hyödyntää tässä kohtaa aukeavan tilaisuutensa ja houkutella (eritoten) lapsiperheitä asukkaikseen.

 Tästä olisi paljon hyötyä, kuten:
  1. Moni muuttaisi todennäköisesti lähemmäs vanhempiaan ja tai isovanhempiaan, joten tietynlainen vanhuudenturva löytyisi. 
  2. Kuten jo alussa mainittua, lasten koulunkäynti sujuisi vähemmän konfliktialttiissa ympäristössä. 
  3. Muuttajat tuntisivat alueen ja voisivat parhaimmillaan kehittää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Syntyisi lisää työpaikkoja mm. kauppoihin, matkailuun ja julkiselle puolelle.
  4. Jälleen yksi kunta välttäisi kuoleman ja uhkaavan pakkoliitoksen.
  5. Maa pysyisi tasaisesti asuttuna.

Tässäpä oiva ja kestävämpi malli kuin mikään kepulainen temppualueellistaminen tai muu vastaava suhmurointi. Vai kuinka?